Nokinen savusauna ja sen takana lymyävät saunatontut kuuluvat tiivisti omaan kesäämme pitkälle syksyyn saakka. Leppäpuita kiukaan alle ja harras odotus alkakoon
Luettuani juska55 raportin savusaunasta, en malta olla lisäämättä vettä myllyyn.
Itse olen saanut nauttia omasta sellaisesta jo viiden vuoden ajan. Sauna on pieni ja hieman liian matala, mutta tunnelma on tiivis ja melkeinpä harras. Siellä sitä istumme keväästä pitkälle syksyyn melkein joka viikonloppu. Yksi parhaimmista muistoista on lokakuinen lauantai-ilta, kun pimeässä hipsimme uimaan ja käsikopelolla tulimme vedestä takain rannalle ja saunan huumaavaan lämpöön. Kynttilä ikkunalla antaa vain tunnelman saunan sisätiloihin, eikä enempää tarvitakkaan.
Mutta kaiken tämän lempeän löylyn, joka muuten on vailla vertaansa, on tarkkanenäisellä olemista savusauna nautinnon jälkeenkin.
Tosi kuin vesi, mutta vaikka kuinka lämmittää saunan oikein, savun haju seuraa kylpijää seuraavaan suihku/sauna -reissuun saakka. Ja juska55:lle tiedoksi, lämmitä ihmeessä saunasi leppäpuilla kuten kuuluu, jos niitä vaan jostakin saat.
Ei ole saunomiskertaa, etteikö hyvän pesun jälkeen hiuksista saa tuoksutella savun aromeja pitkin seuraavaa päivääkin. Ja iltaa. Mutta hällä väliä, saunan antama nautinto on jotain mitä en antaisi pois, en millään. Sinne jää arjen kiireet ja huolet, turhat pohtimiset ja ylimääräiset mietinnät. Siellä ei ole aikaa, ei mitään turhaa.
Oma perhe vierellä istumassa ja muutaman askeleen päässä vilvoittava järvi, se on sitä elämän eliksiiriä.
Me ihmiset nautimme niin erilaisista asioista, mutta silti suosittelen savusauna kokemusta jokaiselle siihen mahdollisuuden saavalle. Mielipiteitä löytyy varmasti yhtä monta kuin on kylpijääkin. Oma 14-vuotias tyttäremme pitää savusaunaamme yhdeksi kesän parhaista kokemuksista. Löylyttelyn välillä sukellus järveen ja ilon hetket ovat taattu, niin nuoremmalla kuin vanhemmillakin.
Nautittikaamme jokainen omanlaisistamme löylyistä, missä sitten satumme löylyttelemäänkään. Jokainen sauna on laulun arvoinen.












