Lehtitilaukset
Tunnelmia Tommy Hellstenin ihminen tavattavissa -seminaarista. Karismaattinen ja huumorintajuinen Hellsten otti yleisönsä. Kannatti käydä, ehkäpä pitää lukeakin myöhemmin jotakin.
Olin kuuntelemassa kirjailija–terapeutti Tommy Hellsteniä, kun hän luennoi 09.05. kylpylähotelli Holiday Club Caribiassa Turussa. Kirjahyllyssämme onkin nyt kaksi Hellstenin kirjaa entisten lisäksi.
Siitä millainen luento tulisi olemaan minulla ei ollut juurikaan ennakko-odotuksia, en ollut koskaan aiemmin ollut kuuntelemassa Tommy Hellsteniä. Otinkin mukaani muistikirjan ja päätin tehdä seminaarin tunnelmista muutaman muistiipanon.
Seminaari oli nimeltään: Ihminen tavattavissa – läsnäolemisen taito – lapselle, puolisolle ja ihmiselle. Jo Caribian parkkipaikalla selvisi, että kuulijakunta muodostui pääasiassa naisista, aulassa tungeksivan ihmisjoukon seassa näkyikin vain kourallinen miehiä.
Olin paikalla ajoissa, mutta pian oli aika tiivistää rivejä, auditorio täyttyi ääriään myöten. Auditoriossa on paikat 250:lle hengelle, mutta käytäville tuotiin tuoleja, niinpä yleisö käsittikin laskujeni mukaan aika tarkasti 300 kuulijaa. Henna Hulkkonen esitteli Hellstenin, ohjelmaa ja toivotti kaikki tervetulleiksi.
–Tupa ihan täynnä, hän ihmetteli itsekin ääneen.
Esittelyn jälkeen Tommy yritti käyttää sellaista langatonta mikrofonia joka jättäisi kädet vapaiksi, mutta tekniikka petti. –Kuuluuko ässä? kysyi Hellsten, mutta yleisö huuteli, ettei kuulu mitään. Pian hän vaihtoi kapulamalliin ja uusi kysymyksensä, silloin joku huusi että nyt ässä kuuluu.
Luennoitsijana Hellsten osoitti heti kykynsä: – Aloitetaan fyysisellä harjoituksella, hän sanoi. Kaikkien kuulijoiden, joilla on oikea käsi piti nostaa se ylös ja venyttää sitä mahdollisimman ylös. Pian käsi piti laskea hitaasti, ja määrätietoisesti alas kohti... kännykkää. – Luulet että se on kiinni, mutta se ei ole, sanoi Hellsten.
Hän kertoi aikaisemmasta luennostaan, jossa kännykkä soi seitsemästi ja kahdeksannella kerralla Hellstenin oma kännykkä soi, kaksi sekuntia viimeisimmän sulkemisvaroituksen jälkeen.
Hellsten käytti kannettavaa tietokonetta ja ilmeisesti Powerpointia, siksi hänellä oli kädessään myös kaukosäädin. Hän osoittautui suorastaan karismaattiseksi puhujaksi, joka otti yleisönsä.
Seminaari venyi kaksituntisesta kolmituntiseksi, kun Hellsten innostui puhumaan, mukaan mahtuivat niin etelänmatkat, mökki- ja purjehdusreissut, kuin kiireetön isoäiti Agnes. Hellsten puhuikin läsnä olemisen taidosta. Mieleen jäivät erityisesti ajatukset hitauden ja levollisuuden merkityksestä kiireen keskellä.
Aika kuluikin kuin siivillä, enkä vilkuillut kelloa muuta kuin puolen tunnin tauolla, jotta olisin päässyt takaisin omalle paikalleni. Ostin kirjan Pysähdy – olet jo perillä.
Hellsten puhui tuokion myös siitä, miten nykyään rakennetaan nuoruutta palvovaa kulttuuria. Hän näki jonkin etelänmatkansa kokemuksenkin siinä valossa, että vanhat ajetaan reservaatteihin. Vanhuuden mukana menee elämänkokemus, moraali ja viisaus.
Kaiken kaikkiaan seminaari oli mielenkiintoinen ja ajatuksiaherättävä. Välillä näkökulma oli vain turhankin uskonnollinen, vaikka arvoja onkin kunnioitettava.
Loppusanojen jälkeen Tommy Hellsten kertoi vielä pikku tarinan vammaisesta tytöstä, joka oli nähnyt hänet uimahallissa. Tuleva vaimo oli kertonut tytölle, että Hellsten on prinssi. Hellstenin sanojen mukaan tyttö totesi, sehän on vain kalju äijä.
Hellstenkin on ihminen… ja huumorintajuinen.
