Nuorten häiriökäyttäytymisestä

Kyllästynyt 04.05 klo 15:36

Etpä ole ainoa kärsijä. Eikä remuaminen rajoitu pelkästään nuorisoon. Samaa touhua harrastavat yli 30-vuotiaatkin. Televisiotakin joutuu katselemaan kuulokkeet korvilla jotta edes jotain kuulisi. Ja parvekkeelta lakaisemaan tupakantumpit ja tulitikut pois.

mummo 05.05 klo 00:27

Et todellakaan ole yksin tällaisen asian kanssa ja kyllähän se mielestäni on kiellettyä tuo turha mesoominen myös päiväsaikaan ja onkin. Naapurin pojan kitara/rumpu "soittoa" kuuntelin aikani, mutta kun se rupesi olemaan jokapäiväistä, niin siitä mentiin pojalle sanomaan. Loppui rummutukset ja kitaranvingutus. Mitä taas noihin juopotteleviin/musiikinhuudattajiin tulee, niin sama konsti tepsi heillekkin. Olkoonkin, että itse olen tällainen pienenpuoleinen mummeli, mutta kyllä siinä yli 30:n roteva mieskin hiljentyi. Täällä vallitsee sellainen komento, että isännöisijän "toisena kätenä" pidän kuria koko rivarissa. Ei muuta kuin merkitset ylös aikoja ja pvm:ä, missä ja ketkä ja toimitat tiedot isännöitsijälle/tai kuka se teillä onkaan. Isännöitsijän velvollisuus on ensin tehdä kirjallinen huomautus k.o henkilöille, mutta mikäli tilanne jatkuu, se on asunnosta pois. Kyllä kaikille asumarauha pitää antaa, mutta sitä ei saa, ellei tartu härkää sarvista. Eivät ne luupäät muuten sitä lopeta. Häiritsevä elämä on irtisanomisen perusta. Sitähän tässä on pohdittu, että mistä ne todellakin saavat rahaa retosteluun, kun tällaisen eläkemummon rahat ei riitä edes kaikkeen välttämättömään. Nuoret vain elää kuin pellossa, mitään ei uskota, sääntöjä ei noudateta, liataan. roskataan, metelöidään ja sit on olevinaan niin "perusteellisen hauskaa" Rumpalipojalle ehdotettiin, että tulee meidän sohvalle kuunteleen, niin me mennään hakkaan niitä rumpuja. Ei kuulemma tarvinnut, eikä isännöitsijällekkään tarvi soittaa, tuumi poika ja seuraavana päivänä lastasivat rummut kyytiin..en tiedä mihin veivät, mutta mikä ihana hiljaisuus. Tsemppiä Tamara.

Tamara 05.05 klo 14:08

Valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen kuin mummon kirjoituksesta voisi päätellä, sillä kyseessä ei suinkaan ole kerrostalo eikä rivitalo vaan omakotitalo taajama-alueella. Ei siis ole isännöitsijää tai muuta vastaavaa henkilöä, jolle möykästä voisi valittaa. Keskustelin erään poliisin kanssa asiasta ja hän sanoi, että yömöykästä voi tehdä ilmoituksen poliisille niin, että valittajan nimi pysyy salassa. En tiedä, onko joku naapurustosta jo huomauttanut häiriöistä vai ovatko muuten vain rauhoittuneet, mutta se musiikin jumputus on nyt loppunut. Ei edes vapun aikaan kuulunut möykkää - tosin silloin oli liian kylmä ilma öiseen ulkonaoloon! Odottelen kesää nyt ihan myönteisessä mielessä.

Terveys kärsii 20.09 klo 03:38

Muutoin erittäin hiljaisella omakotialueellamme ongelma on kestämätön. Naapurin 18-, 15- ja 9- vuotiaat meluavat kaikin tavoin päivin öin. Kun pyysimme kahdesti puhelimitse yöaikaan (eri kertoja) vanhemmilta, että puuttuisivat asiaan, jotta oma perheemme voisi nukkua, saimme haukut. Meitä jopa syytettiin kotirauhan häirinnästä puhelimitse! Poliisilla uhattiin. Valehtelijaksi nimitettiin. Vainoojaksi sanottiin. Tappajaksikin perheemme noin viisikymppistä rouvaa tituleerattiin! (Rouva on kroonikko, hyvä kun henki kulkee edes jonkun tunnin päivässä. Tämä on naaapurin tiedossa, silti tällaiset nimittelyt.) Heillä soitetaan rumpuja, sähkökitaraa, cd-yms. soittimia ja huudatetaan jopa tietokoneen käyttöjärjestelmän näytönsäästäjän plimplom ääniä ulos täysillä meille asti paremman puutteessa. Ikkunaa pidettiin auki ja parvekkeen ja terassin ovea, vain meille päin olevia, ei muille naapureille päin olevia. Jotta melu kuuluisi meille hyvin, vaikka kevät ja alkukesä olivat todella kylmiä tänä vuonna. Vanhin poika harrastaa äänen tuottamista. Se selvisi aivan vahingossa muuta kautta. Sujuu se keskimmäiseltäkin oivallisesti. Pienin soittaa heti rumpuja tultuaan isin kanssa kotiin klo 21:30 maanantaina tahi klo 22:30 lauantaina. Oman perheemme terveys alkaa kärsiä. Korvissa on krooninen tulehdus jatkuvien korvatulppien käytöstä. Verenpainelukemat ovat korkealla. Naapurin metelöinti on niin matalataajuista, että se aiheuttaa myös voimakasta maaperän ja lattian tärinää kiinteistöllämme ja sen seurauksena pahoinvointia, joka on verrattavissa liikkuvan ajoneuvon aiheuttamaan matkapahoinvointiin. Oksentelua, siis. Siihen saimme juuri lääkkeet, koska emme pysty nukkumaan edes sitä puolituntista, minkä verran naaapuri metelöi vähän vähemmän vuorokauden aikana, yleensä tauko on päivällä. Liekö puhelu tullut vai mikä, kun vaimenee sen verran. Krooninen keuhkosairaus on pahentunut. Unettomuus on tuonut jatkuvan väsymyksen, pääsäryistä puhumattakaan. Kunpa se olisikin vain meluhaitta, mutta meitä myös salakatsellaan ja kuunnellaan. Tämä selvisi muiden meillä käyneiden henkilöiden avulla. Perheemme keskenään puhumista asioista on kysytty. Kun perheenjäsenemme tulee pihaan autolla, se pannaan heti naapurissa merkille. Melua lisätään tai se aloitetaan, jos ei sitä ennen ollut juuri päällä. Näin tapahtuu etenkin sairaan rouvamme saapuessa kotiin. Pihallamme käydään luvattomasti. Naapurin koira päästetään luvatta pissalle ja kakalle piha-alueellemme (ainakin perheen keskimmäinen tekee näin, vanhimmalle on huomautettu kolmesti ja pyydetty ottamaan koira kiinni meidän puoleltamme). Naapurin nuorin vakoilee, mitä perheemme isäntä tekee. Pojan kaveri sylkee pihallemme. Eräänä päivänä pojat kivittivät ulkona syysmuuttoa tekeviä lintuja. En tiedä, huomasivatko meidät, vai oliko kivitys tarkoitettukin meille, sillä olimme jäädä kivisateen alle. Kun pelästyin päällemme tulevia kiviä, pojat juoksivat karkuun. Poikien äiti piiloutuu pensaan taakse, kun havaitsee meidät. Perheemme isäntä kävi hakemassa postin postilaatikoltamme. Naapurin rouva juoksi häthätää pois, kun sattui olemaan kohdalla, taas pensaan suojiin. Tilanteemme on kestämätön. Olemme keskustelleet asiasta useiden viranomaisten kanssa, ja vaihtoehdoksi nousee rikosilmoituksen tekeminen kotirauhan kaikkinaisesta ja tarkoitukslelisesta häirinnästä. Naapuriperhe ei nimittäin halua edes keskustella asiasta kanssamme, vaikka yritimme vedota terveysseikkoihin siinä ainoassa pihallamme käydyssä keskustelussa, joka käytiin heidän kerrottuaan meille, että poliisille soitetaan. Perheen toinen vanhempi työskentelee sairaalassa, mutta ei halunnut ymmärtää terveydellisiä haittoja. Näin meillä.

Tamara 21.09 klo 14:08

Kommentoin "Terveys kärsii"-nimimerkin kirjoitusta. Aikamoista on teillä. Kehottaisin tekemään toistuvia rikosilmoituksia - niin meitä neuvoi eräs poliisi. Useamman rikosilmoituksen jälkeen poliisin on puututtava asiaan esim. tekemällä seurantakäynnin alueella. Myös desibelejä voisi tällöin pyytää mittauttamaan. Eihän tuollainen meteli voi olla hyväksi kenenkään korville, siis ei myöskään kyseiselle häiritsijäperheelle! Taajama-alueella on säännöt, joita tulisi heidänkin noudattaa. Niihin vedoten voitte kyllä vaatia hiljaisuutta edes yöaikaan! Meillä tilanne on osittain rauhottunut. Kesän mentyä ei kaveriporukoita ole enää näkynyt ja lieneekö autokin romutettu, kun poika liikkui eilen ihan kävellen. Elokuussa vielä oli mahtava meno. Poliisikin näkyi yhtenä yönä käyvän kauhean kirkumisen jälkeen. Luulin jo että ihmistaposta on kyse, mutta rakkaussotkuja ne kai olivat. Oman mielenterveytenne takia teidän kannattaa puuttua asiaan mahdollisimman pian. Se ei ole niuhotusta, jos haluaa rauhaa korvilleen!