Lehtitilaukset
Ei tässä auta muu kuin ruveta ihmettelemään taas elämän peruskysymyksiä. Onkohan koskaan tehty mitään tieteellistä tutkimusta, mikä saa ihmiset ripustamaan autoonsa ne kuuluisat karvanopat tai hajukuusen? Tämä on haju- ja karvanoppa-allergikon vahva kannanotto.
Kumpaakin näkyi aamuruuhkassa tänään ja meinasi siinä aamiainen pyrkiä rinnuksille, kun muistelin miten hirvittävä haju niissä kuusissa on.
Hajuista ylipäätään voidaan tietysti olla montaakin mieltä. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, ettei niillä ole mitään väliä, ei tunnu missään. Haistakaa ite vaan. Sitten olemme me, jotka reagoimme hajuihin hyvinkin voimakkaasti. Olisin taipuvainen käyttämään nimitystä hajuallergikot. Huonoiksi koettavat hajut aiheuttavat jopa ihan fyysistä pahoinvointia tai migreeniä. Jotkut hajut syöpyvät muistiin ikuisesti ja jo pelkkä muistikuva tuo sen pahan olon takaisin vuosikymmentenkin kuluttua.
Seuraavassa esimerkkejä hajuista, joiden toivoisin katoavan tältä planeetalta. En toisaalta toivo niiden siirtyvän muillekaan planeetoille, olettaen niissä olevan elämää. Ja nämä ovat ns. vapaaehtoishajuja, rajaten siis pois esim. ihmisen eritteet ja muut pakolliset.
Toyotan haju. Lapsena 70-luvulla matkustin usein kummieni Toyotan kyydissä paikasta a paikkaan b, joskus jopa c. Rakastin auton kyydissä olemista yleisesti, mutta se Toyotan sisätilojen käry sai minut huonovointiseksi ihan joka kerta. Kammosin sitä aina etukäteen, mutta kyytiin menin silti, tosin oksennusta ja hengitystä koko matkan pidätellen. Luulin tämän hajun jääneen sinne 70-luvulle, mutta olin väärässä. Nykypojan upouusi Toyota haisee samalle, jopa luxus-Lexus. Luulisi sentään Toyotasta saavan myös hajuttoman version? Vaan ei. Haju tulee kaupan päälle kuin Annelille faksi, yllätyksenä ja pyytämättä.
Hajukuusi. Tuo ihmepuu, joka saa auton haisemaan pistävälle ja vastenmieliselle. Jos sillä yritetään peittää jotain muuta hajua, varmasti onnistutaan. Mutta huom: auton sisätiloissa ei voi haista mikään, mikä olisi pahempi kuin hajukuusen haju. Ei mikään. Paitsi edellämainittu Toyotan haju yhdistettynä hajukuuseen. Siihen verrattuna makkaraperunayrjö takapenkillä bileillan päätteeksi aiheuttaa huomattavasti vähemmän pahoinvointia, vaikkei sekään varsinaisesti ole tuulahdus paratiisista.
Naisten parfyymit, lähes kautta linjan. Pahimmasta päästä toki ovat kaupunkilaismummojen suosimat Chanel No 5, Opium ja Poison, haisevat vanhalle virtsalle ja aiheuttavat poikkeuksetta migreenin. Varsinkin, kun niiden käyttäjä todennäköisesti kokovartalokylpee siinä ennen Stockmannille lähtöään. Harvoin onnistun löytämään aidosti hyväntuoksuista tai edes neutraalia naisten parfyymiä. Miesten tuoksut sen sijaan useimmiten ovat varsin miellyttäviä, kummallista kyllä. En niitä itse käyttäisi, mutta nuuskia voisin niitä tuntitolkulla.
Tupakka. Nyt tekisi mieli kirota painokkaasti. Kukaan tupakoija ei ymmärrä, miten täydellisen vastenmielinen haju tämä on. Ja kun se ei edes ole pelkkä haju, vaan samalla tappava myrkky. Olen ikionnellinen ja ylimaallisen kiitollinen uudelle tupakkalaille, mutta vielä siinä silti olisi paljon korjaamisen varaakin. Tupakan voisi surutta kieltää parvekkeilta, parkkihalleista, minkä tahansa rakennuksien ovien edustoilta, bussipysäkeiltä, ulkotiloista ylipäätään. Tupakka-askin mukana pitäisi ehdottomasti tulla joku pään yli vedettävä pussi, johon hajut ja savut jäisivät. Ikään kuin henkkoht tupakkatila. Näin myös tupakoitsija kokisi entistä suuremman onnen, kun saisi hengittää sen kaiken itse.
Nakkikeitto. Älkää pyytäkö minua tulemaan lähellekään keittiötä, kiitos. Leivänpaahtimessa paahdettu ruisleipä, sama juttu.
Maailmassa on toki paljon myös ihania hajuja, tuoksuja: Kookos missä tahansa muodossa, autotallin ja kellarin haju, bensa, uuden pullan tuoksu, asfaltin haju kesäsateen jälkeen, koivuvihdan tuoksu saunassa, vastakuorittu appelsiini, salmiakki(kossu), punaviinin aromi, puhtaan pyykin tuoksu. Vain muutamia mainitakseni.
Hajut lienee käsitelty, näin hajuallergikon näkökulmasta. Sitten ne karvanopat. Ne eivät haise, ovat muuten vaan naurettavat killuttimet. Tosin Wikipedia tiesi kertoa, että ”On olemassa myös hajusteina toimivia noppia, mutta ne eivät ole karvaisia.” Eipä juuri lisättävää.
