Lehtitilaukset
Huoli maapallon ilmaston muutoksesta. Mitä yksityinen ihminen voi tehdä asian eteen, esim. valitsemalla vähäpäästöisiä autoja? On mietittävä, miksi tarvitsee vaikkapa citymaasturia.
Keskustelu ja kirjoittelu käy asiasta vilkkaana myös politiikassa. On asetettu päästörajoja saasteiden tuottamisille. Tämä on hyvä asia, mutta miten tavoitteet saavutetaan, onkin jo toinen asia. Ei riitä, että energiaa tuotetaan vähemmän saastuttavilla menetelmillä, jos ei myös saastuttavaa kulutusta pystytä samanaikaisesti vähentämään.
Ihmisten käyttäytymisessä ja ajattelu tavoissa on tapahduttava selvä muutos. Kun katselee alan ammattilehtiä, tulee mieleen, että hätäkös tässä vielä. Lehdet pullistelevat aina vaan tehokkaammilla ja suuremmilla ajopeleillä. Mihin tarkoitukseen ne on oikein ajateltu käytettäviksi? Kuka niitä tarvitsee. Tosiasiassa ei kukaan todelliseen tarpeeseen.
Useimmissa maissa on säädetty nopeusrajoitukset, joihin myös kaikkein pienitehoisimmatkin ajoneuvot yltävät. Kysymyksessä on vääränlainen mahtailun tavoittelu. Kyllä minulla on varaa ajaa isommalla pelillä kuin naapurini. Tästä mahtailun halusta on päästä irti, koska nyt alkaa olla viimeiset ajat pelastaa tai siirtää maapallon tuhoutumisen hetkeä ihmisten itsekkyyden poistamisella. Voisi sitä paremmuuttaan näyttää muutenkin kuin isoilla ajoneuvoilla, joilla vain tuhoat omaasi ja muiden elinympäristöä.
Katselemalla liikenteessä olevia ajopelejä, huomaa helposti, että suuret citymaasturit ovat lisääntyneet, ja niitä mainostetaankin näyttävästi. Missä näitä ”möhkäleitä” oikein tarvitaan, ei ainakaan taajamissa ja kaupungeissa. Suoraan sanoen ne ovat turhakkeita. Ne painavat ainakin 1.5-2 kertaa enemmän kuin normaali henkilöauto. Ilmanvastus on myös suurempi suuren kokoeron vuoksi. Niiden tekemiseen on mennyt paljon raaka-aineita, ja kuluttavat paljon polttoaineita. Työnsä puolesta maastureita käyttävät ovat eriasia, ja heitä on vähemmistö. Heille sallittakoon eri oikeus.
Tavallisen kokoisen henkilöauton ominaisuuksia on parannettu. Näihinkin on asennettu nelivetoja ja alennusvaihteita. Joten näilläkin pärjää hyvin pitkään erilaisissa ajokeleissä. Pienempitehoinenkin ajoneuvo nelivetoisena ja alennusvaihteella menee pahastakin paikasta läpi, ilman kytkimen luistatusta. Moottoreiden koon pitäisi olla sellainen, että sillä pärjää normaalissa liikenteessä. Auton koosta riippuen sen moottoritilavuus voisi vaihdella 1.0-2.0 litraa. Näilläkin tehoilla pärjätään ihan hyvin.
Moni on valinnut citymaasturin ”turvallisuussyistä". Onhan iso massa aina turvallisempi, jos vastapelurina on pienempi ajoneuvo - minuun ei satu niin pahasti kuin siihen toiseen. Kyynistä, sanoisin. Henkilöautokin voi suistaa rekan tieltä, jos se osuu sopivasti. Jos kaksi citymaasturia törmää yhteen, ne ovat tasaveroisia. Rekan kanssa ne jäävät toiseksi. Kyse on sattumasta, joten tämä ei puolusta citymaastureiden omistamista yleisellä tasolla.
Olisin vielä puutunut vaaleissa esiin tulleeseen asiaan. Vihreiden Tarja Cronbergiltä kysyttiin millaisella autolla hän ajaa. Hän vastasi maasturilla, mutta siinä käytetään biodieseliä. Mielestäni tämä vastaus ei ollut riittävä tosivihreältä. Jos hän näyttää esimerkkiä, että se ajaa isommalla ajoneuvolla, jolla siihen on varaa, välittämättä pakokaasun määrästä. ”Tosi Vihreä on myös aidosti Vihreä”, -sanomakin menee uskottavimmin perille.
Itselläni on neliveto farkku alennusvaiheella, moottori 2.0 litraa, (ei turboa), kulutus 8-9 l/100km, riippuen vuodenajoista. Käytän tätä siksi, koska asun maalla, tie kotipihastani lähtien on hyvin jyrkkä, ja jatkuu hyvin mäkisenä. Kaksivetoisella autolla olin usein pulassa, nyt ei ole tarvinnut hikoilla auton takia. Omaa automerkkiäni en paljasta, ettei menisi mainostamiseksi.
Tehtaat kyllä tekevät isoja citymaastureita, jos niille on kysyntää. Jos tarvitset asuin-, tai muun olosuhteen vuoksi menovarmaa ajoneuvoa valitse sopiva neliveto, henkilöauto tai farkku. Niillä pärjäät varmasti ja samalla teet luotoystävällisen teon vähentämällä saastetta. Hyötyajoneuvojen vaikutukset pitää käsitellä omana ryhmänään, kyllä niistäkin sanomista löytyy.
Esko Pulkka, Jaala 2.4.2007
