Lehtitilaukset
Palvelutalossa asuvien vanhusten palvelua on - ainakin lähikaupungissa - kavennettu viemällä heiltä pois lämpimien aterioiden saanti viikonloppuisin. Kuinkahan kuihtuneita nämä palvelut ovatkaan silloin, kun me suuret ikäluokat siirrymme palvelutalojen asukkaiksi?
Kun me sodan jälkeisinä vuosina syntyneet - eli suuriin ikäluokkiin kuuluvat - tulemme vanhoiksi, ei meille varmaan ole tarjolla sellaistakaan palvelua kuin tämän ajan vanhuksille. Luin paikallisesta sanomalehdestä, ettei vanhusten ole enää mahdollista saada ateriapalvelusta viikonloppuisin lämmintä ateriaa kotiinsa. Ruoka tuodaan jostain kauempaa kylminä annoksina, jotka vanhus sitten lämmittää mikrossaan.
Nykyajan muotisana lienee keskittäminen - ainakin sitä harrastetaan joka puolella. Tottakai siinä säästetään paljon, kun monta keittiötä korvataan yhdellä suurkeittiöllä, mutta onko huomioitu sellainen seikka, että kuljetuksetkin maksavat ja että ruuan laatu kärsii?
Aiemmin vanhuksille tuotiin ruoka lähikeittiöstä, jolloin asiakkaalla oli mahdollisuus vaihtaa edes muutama sana ruokaa tuovan tutun henkilön kanssa. Toki sen kylmänkin ruokapaketin joku aina vanhukselle toimittaa, ettei vanhus sentään itse joudu sitä jostain ruoka-automaatista ottamaan.
Se, että ruokailu parhaimmillaan on sosiaalinen tapahtuma, on unohdettu vanhusten kohdalla jo kauan sitten.
Miten lienee silloin, kun itse olen tällaisten palvelujen varassa saanko edes kylmää ruokapakettia, vai onko se jo korvattu ruokapillerillä, joka tyydyttää päivittäisen ravinnontarpeen?
