Lehtitilaukset
Kannattaako sinun vaatia tilaa autoilijalta suojatietä ylittäessäsi? Reportteri testasi liikennekäyttäytymistä Ríihimäellä ja havaitsi etteivät useimmat autot anna tietä jalankulkijalle, ja rikkovat siten tieliikennelakia. Lue miten autoilijoiden asenteet mitattiin.
Helsingissä on kiinnitetty huomiota erääseen suojatiehen jonka yli ajetaan huolimatta siitä onko jalankulkija ylittämäisillään katua vai ei. Ihmetystä on herättänyt myös se, että kysymyksessä näyttää olevan vakiintunut tapa. Ainoastaan helsinkiläisten ongelma tämä tuskin kuitenkaan on, näyttää pikemminkin siltä että suojatien huomiotta jättäminen on maan tapa.
Mitä laki sanoo suojatiestä, ja ylittäjän oikeuksista? Tieliikennelaki pykälä 32. Kuljettajan suojatiesäännöt: Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille.
Otin selvää Riihimäkeläisten suhtautumisesta tähän kysymykseen käytännön testeillä. Kohteekseni otin Sakon risteyksen lähituntuman ja liikennevalottomat ylityspaikat. Päätin odottaa lähestyvää autoa, astua suojatien alkuun ja katsoa miten kuljettaja reagoi. Ylityspaikat ovat tieosuuksilla joilla on esteetön näkyvyys, ja tein testin sunnuntaina jolloin ei ollut autojonoja. Oikeaan käteeni otin laukaisuvalmiin kameran, jolla sainkin joitakin suojatien yli ajaneita autoja kuvaan.
Aloitin Kalevankadun ylitysyrityksellä, liikenteen virta oli harvaa joten ehdin järjestää pienen kävelymatkan, laskea kohtaamisen, astua suojatielle ja odottaa reagointia. Ensimmäinen hopeanharmaa auto tuli takaani pieneltä hiekkatieltä. Kävelin verkkaisesti suojatien alkuun yhtä aikaa auton kanssa, mutta kuljettaja ei välittänyt ylitysaikeistani vaan ajoi eteen ja suojatien yli. Seuraava auto samassa kohdassa ajoi myös täysin piittaamatta suojatien yli kuten muutkin. Testasin viisi kuljettajaa joista yksikään ei edes aikonut pysähtyä, ja tuskin edes vilkaisi minuun.
Sakonkadulla sain samat reaktiot, myös viideltä kuljettajalta, joista kaksi oli skootterinkuljettajia. Skootteri on myös ajoneuvo ja senkin ajajan pitäisi väistää suojatielle aikovaa samoin kuin autonkuljettajankin, mutta nuoret eivät paljon edes silmäilleet jalankulkijaa.
Mietin että olisiko minun pitänyt olla aggressiivisempi ja astua lähemmäs autoa, mutta laki on laki. Riittää että olen suojatiellä tai astumassa sille. Vastuu on selvästi silloin kuljettajalla. Tein vielä lenkin kaupungin suuntaan ja vielä muutaman testin, jotka kaikki olivat samansuuntaisia.
Kuinka moni jalankulkija sitten vuosittain joutuu onnettomuuteen? Tilastoista en löytänyt juuri suojatiellä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää vuosittain, mutta tietoa löytyi jalankulkijoista yleensä. Vuonna 2006 suomessa kuoli liikenteessä 49 jalankulkijaa, ja loukkaantuneita oli 601. (Tilastokeskus) Tien ylitys on varmasti vaarallisimpia osuuksia jalankulkijan reiteillä. Tulee väistämättä mieleen, että ottamalla autolta väkisin tilaa suojatiellä saattaa rumentaa entisestään tilastoa loukkaantuneista ja kuolleista.
Kun palailin kaupungilta kotiin, havaitsin maassa suojatien alkupäässä rikkinäiset silmälasit. Mietin että onko joku juuri tässä jäänyt auton töytäisemäksi, vaiko miksi suojatiellä lojuu yksilinssinen silmälasinpoka. Joka tapauksessa liikenteessä vaaraa aiheuttavat autoilijat, jotka ovat jo tottuneet siihen että jalankulkija väistää. Niin kauan kun jalankulkija antaa tien autoille vahingot eivät lisäänny mutta silloin toimitaan selvästi lain hengen vastaisesti. Jos jalankulkija puolestaan vaatii itselleen oikeutensa ylittää suojatie, hän voi olla yksi jalankulkija joka rumentaa tilastoja.
