Pimeänä vuoden aikana syksyllä tuntee moni ihminen Suomessa masennusta. Yhä useampi matkustaa joulukuussa etsimään etelästä valoa ja virkistystä. Lapin kaamosta ajatellaan varmaan kauhulla. Mutta siellä rauhoittavassa hämärässä voi saavuttaa rauhoittavan tunteen. Masennuksesta ei ole tietoakaan.
Suomen syksyt muuttuvat aina vaan lämpimimmiksi. On sateista tuulista ja pimeää. Talven tulo siirtyy aina vaan myöhäisemmäksi. Ei edes lumi tuo valoa pimeään edes joulunakaan. Lisäksi on vielä kiireinen joulun aika. Kiire koittaa pimeyden lisäksi hermoja. Moni etsii valoa pimeän aikaan etelän auringosta. Pakenee pois kaamoksesta. Rauhallisuutta ei löydy sieltäkään.
Lapin kaamos voi tuntua monesta kauhealta ajatellakaan. Aurinko ei nouse ollenkaan. On vain pimeätä. Mutta siellä keskipäivän hämärässä voi rauhoittua. Ympärillä on rauhallista. Ei ole kiirettä. Ympärillä on rauhallista. Siellä voi hiljaa hiihdellen tai kävellen nauttia kaamoksen hämystä ja rauhasta. Lapissa on vielä myös lunta joka tuo valoa pimeään. Illalla voi nähdä roihuavat revontulet taivaalla.
Joulun aikana Lappikin herää. Hotellit täyttyvät Etelä-Suomen ja ulkomaiden turisteista. Alkaa joulun vietto keinovaloineen, joulupukkeineen ja poroajeluineen. Myös hiihtoladut ja laskettelurinteet täyttyvät. Monin paikoin teiden reunukset koristetaan valoilla. On tunturikirkkoja y.m.
Lapin kaamoksesta voi etsiä hermoja lepuuttavaa rauhallisuutta, jonka voi sitten päättää joulun viettoon Lapissa. Voi myös tulla jouluksi kotiin, viedettyään pari viikkoa Lapin kaamoksen hämyssä. Molemmissa tapauksissa on saanut ladattua akkuja rauhallisessa hämärässä.
Lopuksi vielä runo Lapin kaamoksesta.
Keskipäivän hämärä
– tunturin takana
punertaa taivaan ranta.
Ympärillä talvinen maisema
kietoutuneena lumivaippaan
Siellä kaamoksen hämyssä
avaran luonnon keskellä
tuntee hiihtäjä
– Lapin mahtavuuden.












