Pakina niin pienestä vaivasta kuin kielestä. Sekä suomen- että vatjankieli tuottaa saman ilmiön, kielipoliisi kuulee jatkuvasti että tseeltää koko juttu. Suomalaisella taitaa olla rautakankea kieli?
Kieli on kumma otus, niin kuin simpukkakin, simpukan kieli tosin taitaa tosin olla lähinnä jalka. Mutta kielestä on levinnyt outoja puheita. Harva on täysi simpukka, joten huhuja kuuluu. Paha kieli väittää, että suomalainen kieli on terävä. Tässä ei vielä puhuta suuvärkissä majailevasta teräväkärkisestä lihaksesta, vaan puhekielestä. Teräviä sanoja riittää, esimerkkinä mainittakoon tylsimys ja tyly.
Kieli on niljakkaalla jäällä, taitaapa olla niin, että suomalainenkin kieli valehtelee. Ainakin veroista, ja ratsiassa tuloistakin. Valheellista kieltä kutsutaan myös liukkaaksi ja liukaskielisiä riittää. Liukaskielinen on myös koira ja vasikka. Mustamaalaako joku nyt sinivalkoista kieltä?
Suomalainen on perinteisesti juonut ikänsä kirkkaita, siispä kangertelevaa puhetta syntyy. Lisäksi suomalaisella saattaa olla puhesairaus, joten päällekkäisinä nämä aiheuttavat takuuvarmasti kankean kielen. Meillä suomalaisilla onkin hyvä viinapää ja useilla suussa rautakankea kieli.
Nyt taitaa olla aika pitää kieli kurissa, muuten joku hermostuu, niin kuin kielipoliisi. Kielipoliisin eräs tehtävä on pidättää liukaskieli, ja liikenteessä liukasteleva rautakankeakieli. Kieli pitäisikin laittaa hammasrautoihin jos se on ratissa kielikylvyn kera. Kielipoliisi pitää kielen kurissa ja nuhteessa, onhan työnantajana sentään sosiaali- ja kielenhuoltoministeriö.
Kieli keskellä suuta, mutta mitenkäs muuten. Tarkkana täytyykin olla ettei pure kieleensä, se olisi purentavirhe. Omat koirat purivat, sanoo pikku otus jos sitä moittii. Ainakaan rautakankeaa kieltä ei auta purrakaan, siitä seuraa vain hammassärkyä. Jos mielii vääntää savoa ei auta pitää kieltä keskiasennossa.
Tietysti nämä kaikki ovat vain kielellisiä kielikuvia suomenkielestä, vaikka joku väittää tätä kuitenkin verbaalisuudeksi. Kielellinen on kuitenkin ennemminkin adjektiivi, joten tätä voi huolettaa kutsua myös adjektiivisuudeksi. Pahus, kielenhuolto hermostuu.
Tiedätkö muuten sen vanhanajan herkun, keitetyn vasikankielen voilla? Loistavia leikattuja kielekkeitä. Leikkeleet ovat muutenkin mieliherkkuani, varsinkin kielikellosta leikatut lehtileikkeleet. Lapsena minua piti useasti kieltää nielemästä kaikkia kielekkeitä ja leikkeleitä tarjottimelta.
Muutkin tuntevat kielen, vepsäläiset sanovat kel´, virolaiset keel ja votjakilaiset kyl. Keitetty vasikankieli onkin vastaavasti keleke, keeleke ja kylyke. Kannattaa tutustua votjakilaiseen lehmän- tai vasikankieleen, joka on keitetty salottisipulin ja mustapippurin kera.
Sana kieltää on myös mielenkiintoinen. Lyydissä kielttä, vatjassa tseeltää, virossa keelata. Kielipoliisi kuuleekin jatkuvasti, että kielttä kaikki, tseeltää koko juttu, ja keelata keisi. Kielipoliisin täytyykin sosiaali- ja kielenhuoltoministeriön ohjeiden mukaan tuntea etymologiaa.
Lönnrot, jos tunnet, keksi muuten oivan sanan joka sopii kielen päälle kuin voissa paistettu kieleke. Sana on kielo, vanhastaan kieliheinä tai lehmänkieli. Kaunis ilmaus joka kielii hyvästä suomenkielestä, suomineidon virallinen kieli voisikin olla suomenkielo.












