Sivusto on suunniteltu XHTML&CSS-yhteensopiville selaimille. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Siirry sisällön alkuun >

A-lehdet Lehtitilaukset Asiakaspalvelu Mainosta
 

Et ole kirjautuneena sisään

Kirjaudu / Rekisteröidy

Teoria liikalihavuudesta

Teksti: Reijo Luumi
Julkaistu: 06.11.2007, 03:00


Ylipaino on aina ollut terveysriski, eikä pelkästään Suomessa. Syitä alati kasvavaan ongelmaan on etsitty milloin mistäkin mutta totuus on yksinkertainen: Syömällä lihoaa.

Varsinkin ylensyönnillä. Jos syö kolme-neljä kertaa päivässä itsensä kylläiseksi ja tekee kevyttä työtä, on turha etsiä syitä lihoamiseen esim. pikaruuasta tai välipaloista.

Syyt ja seuraukset

Syitä ylensyöntiin on monia. Tärkein ja vaikuttavin lienee se että ruokaa on yllin kyllin saatavilla. Kansalaisia houkutellaan aamusta iltaan mitä moninaisimmilla tavoilla nauttimaan ruuasta. Aikakausilehdissä on sivuttain herkullisia kuvia ruoka-annoksista, jotka tuovat veden kielelle, ja selväsanaisia artikkeleita ruuan valmistuksesta. Myös ruokamarketit valmistavat ruokaa, jonka tuoksulla myydään paljon enemmän kuin ilman tätä kiihdykettä. Valtamedia eli TV suoltaa nykyisin pitkin päivää ja varsinkin iltaisin ruokamainoksia teemoilla: Hyvä ruoka, parempi mieli tai Mitä tänään syötäisiin. Koko illan jokaisessa mainoskatkoksessa. Herkimmät tunneihmiset saavat tästä tuputuksesta valheellisia näläntuntemuksia ja jääkaapin ovi käy tiuhaan.

Toinen merkittävä kiihoke ylensyöntiin on ruokapakkausten koko. Elintarvikkeita valmistavat tehtaat pakkaavat ruuan nykyisin suuriin kerta-annoksiin ja kaupat vielä houkuttelevat asiakkaitaan ostamaan kerralla enemmän, uskotellen sen olevan edullisempaa (kaupalle edullisempaa, ei asiakaalle). Nykyisin pienin pakkauskoko esim. leikkeileissä on 300 g ja jos ottaa vaikkapa kolmea erilaista samalla ostolla, kertyy jääkaappiin jo yksin leikkeleistä melkein kilo lihajalostetta.

Yleinen syy, varsinkin neljä-viisikymmentäluvulla oli ruuan syöminen pois pilaantumasta. Toisin sanottuna kattilat syötiin tyhjiksi, koska ruuan säilytys oli, varsinkin maaseudulla ja köyhissä talouksissa, puutteellista. Jääkaapit yleistyivät vasta kuusikymmenluvulla. Siihen aikaan emännillä oli suuri vaikutus lihoamiseen koska ruuan valmistusmäärät piti määritellä etukäteen ja isännän vyön pituus mittarina.

Ylenpalttisella oluen juonnilla on myös suuri merkitys liikakilojen kertymiseen. Varsinkin keskivartaloon, jolloin diabetesriski kasvaa. Oluessa on paljon kaloreita ja jos haluaa humaltua, on olutta juotava paljon. Nykyisin olut on suurikulutuksisin alkoholijuoma.

Nykylasten ylipaino johtuu taas tietokoneista. Niiden käyttö ei kuluta energia kuten pihaleikit ja kisailut. Kun vielä viikkorahaakin saa reilusti, taskut pullottavat karkeista ja Coca Colaa juodaan päivässä litroittain, puhumattakaan ranskalaisista ynnä hampurilaisista, joita lapset ostavat mainosten helppoina uhreina.

Myös naiset ovat nykyisin alkaneet lihota koska ajavat enenevissä määrin autoilla, perheen kauppa-asioita toimittaessaan. Lähes joka perheessä on nykyisin kaksi autoa ja lyhyetkin matkat kuljetaan sillä. Enää ei kävellä pysäkille. Lisäksi autot ovat keveitä käsitellä. On ohjaustehostimet, ikkunannostimet, kevytkäyttöiset hallintalaitteet, automaattivaihteet ym. Lisäksi marketeissa on liukuovet ja -portaat. Energiaa ei kulu enää ruuan hankintaan, eikä juurikaan edes valmistamiseen. Valmisruoka microon ja siitä pöytään. Tiskitkin hoitaa kone.

Lievästi ylipainoisia miehiä on aina pidetty jopa arvossa. On yleinen käsitys että johtajalla kuuluukin olla reilu vyötärö. Firmalla menee hyvin kun johtajalla on vatsaa. Näin todettiin vielä viisi-kuusikymmenluvulla. Vastaavasti alaiset olivat normaali tai jopa alipainoisia. Tämäkin pidettiin asiaan kuuluvana. Nykymies sen sijaan lihoaa vaikkei olisi firmaa tai edes työpaikkaa, koska keskivertomies liikkuu jalan vain jos on ihan pakko tai jos joku hänet siihen innostaa mutta lisää samalla syömistään sillä verukkeella että jaksaa liikkua. Sohva houkuttelee työpäivän päälle herkemmin kuin lenkille lähtö. Useinmiten sohva voittaa ja vatsa kasvaa huomaamatta jos ei nouse säännöllisesti puntariin. Eikä vaa-alla pidä ummistaa silmiään. Pienikin painon nousu kannattaa huomioida, jos haluaa pitää itsensä normaalipainoisten kirjoissa, ja muistaa painolukema myös ruokapöydässä.

Onnistunut ruuan markkinointi

Ylipainoisia voidaan ihan hyvin nimittää mainoksien uhreiksi vaikka omaa suuta luulisi voivan hallita ja mitä sinne työntää. Ihmisellä on kuitenkin luonnostaan taipumus ottaa vaikutteita sieltä mistä niitä helpoimmin saa ja tämän tosiasian ovat markkinointi ja mainostoimistot oivaltaneet jo aikoja sitten. Mainokset työntyvät silmillemme ja vaikka kuinka yrittäisi torjua niiden vaikutusta vähättelemällä, jää sanoma kuitenkin alitajuntaan ja syöttää sieltä tietoa muistiin kun asioimme ruokamarketissa. Ostoskoriin päätyy huomattavasti enemmän, etenkin pikkunaposteltavaa, kuin alun perin kauppalistaan itse on merkannut. Tästä ilmiöstä on kauppias huolehtinut siten, että on asettanut mainostetut tarjoustuotteet mahdollisimman esille. Mainoksiin uhratut varat palautuvat kauppiaalle sitä monikertaisemmin mitä huolellisemmin tavarat on hyllyihin asetettu.

Jos vielä perheen äidit pystyvät vastustamaan kiusausta ostaa tarjouksessa olevia esim. grillimakkaroita, miehet niitä ostavat roppakaupalla koska muistista pukkaa mieleen mainoksen makkaranpaisto (vaikka hirvi niistä osan veikin). Samoin ovat lapset helppo kohden markkinoille. Burgerannokset menevät kuin kuumille kiville jos edellisenä iltana mainos on teeveessä väläytetty muutaman kerran, lasten- ja nuortenohjelmien katkoilla.

Suunnanmuutos välttämätön

Yleisessä tiedossa on ollut jo jonkin aikaa että ylipaino on vakava ongelma ja kehitys tulisi pystyä pysäyttämään, jotta terveydenhuolto kehittyisi kaikkia kansalaisia auttavaksi. Ei vain ylipainosta kärsivien ja niistä johtuvien sairauksien hoitamiseksi. Ylipainon riskit tiedetään. Tietoa on tullut riittävästi ja siltikin kansalaiset yhä lihoavat. Varmasti kaikki jotka ylipainon vuoksi ovat sairastuneet, ovat myös olleet tietoisia riskeistä.

Jotta kansalaisten ylipaino saataisiin alenemaan, tarvittaisiin seuraavanlaisia toimia:

- ruuan saatavuutta pitäisi vähentää esim. niin että ruokamarketit tulisi olla sunnuntaisin suljettuna

- ruuan mainostaminen tulisi kieltää, ainakin televisiossa, vain valistus olisi sallittua

- valmispakkauksista luovuttaisiin ja kaupat velvoitettaisiin irtomyyntiin kuten ennen

- keskiolut pois ruokamarketeista ja alkosta saatavana tulisi olut olla vahvempaa kuin nykyisin

Tunne itsesi

Kehittyneissä maissa ei nälästä ole enää pitkiin aikoihin tarvinnut kärsiä. Ruokaa riittää ylenpalttisesti kaikille, eikä rahattomuuskaan ole esteenä, koska leipää saa ilmaiseksi EU:sta, avustusjärjestöjen toimesta.

Nykyihmisen, etenkin länsimaissa, olisi hyvä joskus kokeilla miltä oikea nälkä tuntuu. Kun maha mouruaa, ahdistaa ja suu tuntuu kuivalta. Ei syödä päivittäin säännöllisesti, vaan vasta sitten kun ei enää muuten jaksa. Nälkä on kuitenkin vieras tunne monelle suomalaiselle. Varsinkin ylipainoiselle, jolle syöminen on itsensä viihdyttämistä. Syö suruun ja iloon. Palkitsee itsensä syömällä.

Kun on tarpeeksi nälkiintynyt, alkaa arvostamaan ruokaa uudella tavalla. Elinehtona. Syö vaikka puunkuorta, eikä siihen tarvita muiden nohitusta, ei ainakaan markkinamiesten mainoslauseita.

Vasta kun arvostaa ruokaa nälän tyydyttäjänä, on mahdollista laihtua. Muutos alkaa asennoitumalla sivistyneesti ruokaan.

KOMMENTOI TÄTÄ RAPORTTIA

 


Mainos