Tapahtumasta on kulunut yli sata vuotta. Kertojana oli isäni Albin Tolvanen ja tapahtumapaikka oli hänen naapurissaan. Siihen aikaan suutarit kiersivät taloissa tehden talon tarvikkeista väelle kenkiä. Nerokas suutari osasi tehdä myös tohtorin hommia alkeellisin välinein.
Rantasalmen Ahvensalmella kiersi suutarina talosta taloon Hans Petteri Soikulainen. Hän tuli taas tuttuun taloon, jossa asui myös tuttu ruotimummo Henriikka. Soikulainen kysyi:
- Mites henriikka on voinut.
- Minä olen niin huonossa kunnossa, kun ei saa suonen lyöjää. Se auttaisi varmasti, vastasi mummo
Soikulainen oli tunnettu koiranleuka. Hän sanoi.
-Se järjestyy. Minä olen iskenyt myös suonta.
Suutari pyyti rengin avukseen. Mummolle laitettiin huivi silmille. Alle tuotiin pesuvati. Soikulainen löi suutarivasaralla mummoa otsaan, ja renki kaatoi vettä pesuvatiin. Mummo sanoi:
- Verta tulee niin että lotisee.
Aamulla suutari kysyi mummolta:
- Auttoiko suonen lyönti.
- Kyllä auttoi. Nyt olen ihan toinen ihminen, vastasi mummo.












