Lasten mielenterveys-
ongelmat ovat kasvaneet. Syitä on monia, mutta meistä jokainen voi vaikuttaa ongelmiin ainakin oman perheensä osalta.
Väitetään että jopa vauvaikäiset lapset Suomessa voivat kärsiä mielenterveysongelmista. Jostakusta tämä voi tuntua uskomattomalta, mutta tämä taitaa olla uusi totuus, rajujen totuuksien joukossa.
Ymmärrettävämpää on lasten mielenterveyden järkkyminen, antaahan tämä yhteiskunta lapsille paljon sellaista ajateltavaa ja tunnettavaa, joka voi järkyttää.
Ajattelepa uutisia viime kuukausilta. Jos lapsi ymmärtää jo puhetta, miltä hänestä tuntuu seurata televisiosta tiukasti kuvattuja kauhutapahtumia, terrori-iskuja, väkivallantekoja ja rajuja onnettomuuksia. Kuvat ja otokset tapahtumista ahdistavat takuuvarmasti.
Lapsella ei ole samanlaisia keinoja käsitellä tapahtumia kuin aikuisella. Aikuisenkin tunteet saattavat nousta pinnalle tapahtumia seuratessa. Lapsella on vain kapea-alainen kokemuspiiri ja paljon mielikuvitusta joka saattaa pahentaa entuudestaan pahaa oloa.
Lapsi kuuntelee tiiviisti mitä vanhemmat puhuvat. Mutta lapsi on myös välitön, eikä osaa erottaa mikä tapahtuu lähipiirissä, mikä jossain muualla. Lapsi saattaa hahmottaakin tilanteen niin, että tapahtuma tapahtuu meille, tai on toteutunut hyvin lähellä. Se voi luoda voimakkaan pelon ilmapiirin, tai pelkokehän lapsen ympärille.
Lapsuus on myös koventunut. Missä ovat oman lapsuuteni takametsät, metsämansikkaheinät tai vaikkapa pajupillin veistäminen? Jotakin samanlaista ovat voineet kysyä aikanaan omatkin vanhempani, mutta nyt ehdot ovat vieläkin kovempia.
Betonilähiön pihalla saattaa olla parhaassa tapauksessa ainoastaan muutama kaivonrengas, hiekkaläjä ja keinu lasten tarpeisiin. Olen nähnyt miten hypitään roskalaatikolta -laatikolle pihakivien puuttuessa.
On etäännytty luonnosta ja siihen liittyvistä ajanviettotavoista. Joskus aikoinaan pelasimme leirintäalueen kallioilla kymmenen tikkua laudalla -peliä. Tätä peliä pelatessa opin tärkeän seikan: lysti ei maksa mitään. Oli helppoa vuolla tikut, löytää pyöreä puu ja lauta. Itse peli oli tärkeintä, eivätkä välineet antaneet suurinta merkitystä. Ehkäpä leikit ja pelit, jotka perustuvat helposti hankittaviin elementteihin ovat parhaita. Pleikkarilla ei voi leikkiä polttopalloa.
Aika on kortilla. Nopeatempoinen maailma vie helposti aikaa, jota voitaisiin suunnata enemmän lapsille. Meillä kaikilla onkin mahdollisuus vaikuttaa lapsien mielenterveysongelmiin, ainakin omien perheittemme osalta.
Jos kaikki perheeseen kuuluvat käyttävät ainakin osan ajastaan yhdessä, se vahvistaa lasta. Tarvitaan perheensisäistä suunnittelua vapaa-ajan, harrastusten ja muiden yhteisten asioiden suhteen. Täysipainoisen kasvatuksen motto ei voi olla se, että vanhemmilla ei ole aikaa. Maailma vaatii lapselta yhä enemmän ja enemmän ja antaa entistäkin voimakkaampia pelonaiheita.
Kun ratkomme perhe-elämään liittyviä uhkia ratkomme myös suurempia kysymyksiä. Saksalainen runoilija Goethe on sanonut: Onnellisin on se, olkoon hän kuningas tai talonpoika, joka löytää rauhan kodissaan.












