Luonto on parhaimmillaan, joten nautitaan siitä. Seurataan pihapiirin eläimiä, mutta annetaan niiden elää rauhassa omaa elämäänsä. Maisema alkaa jo näyttää niin vihreältä, että se haavemme kesästä varmastikin alkaa täyttyä.
Luonto on taas herännyt eloon,
ja tintti tehnyt pesän vanhaan keloon.
Kirjosieppo laulaa kuusipuussa,
variksella on herkkuja suussa.
Rastas tonkii pellolta matoa,
sieltä löytyy hyvää matosatoa.
Toukankin elämä taitaa kohta loppua,
ellei se ala pitämään kovaa hoppua.
Perhosetkin nauttivat hyvästä säästä,
orava istuen etsii kirppuja päästä.
Aurinko paistaa myös muurahaiskekoon,
kuningatar pääseekin hovinsa tekoon.
Siili pieni kipittää pihan poikki,
eilen siitä kait rusakko loikki.
Jänökin jo vaihtoi kesäpukuun,
lähti tutustumaan omaan sukuun.
Auringon valosta saamme voimaa,
silloin ei edes omatunto soimaa.
Vaikka viettäisimme lepohetken,
ja tekisimme metsään pikku retken.
Puihin kasvanut on lehti suuri,
keväämme on hyvä lääkekuuri.
Sen jälkeen onkin valmis kesä,
niin kuin myös punarinnan pikku pesä.
Kaunis on tämä luonto soma,
meidän kaikkien ikioma.












