Lehtitilaukset
Yhä useamman haaveena on oman kesämökin hankinta ja jo noin puolimiljoonaa loma-asuntoa järviemme rannoilta ja ahoilta löytyykin. Miksi paluu luonnonhelmaan kiinnostaa yltäkylläisyyteen tottuneita?
Plussat
Kesämökillä aika menettää merkityksensä, eikä näin ollen herätyskelloa tarvita yöpöydälle raksuttamaan. Ei ainakaan kertomaan menetetystä ajasta. Mökillä nukutaan kun väsyttää, syödään kun nälättää.
Kaikille pakollisille askareille löytyy sopivampi ajankohta ja niiden asemesta voi ihailla linnunlauluista auringonnousua tai iltaruskon punertamaa taivasta, riippuen kunkin omista tottumuksista ja unentarpeesta.
Kevään ensikäynnin askareisiin kuuluva linnupönttöjen puhdistus palauttaa mieleen edellisen kesän pikkulintujen pesäpuuhastelut, joten tuon huvin itselleen järjestämiseksi kiipeilee mieluusti tikkaille. Uuden poikueen lentoharjoitukset ovat nautittavaa katseltavaa joutenolon lomassa.
Soutelu mökkijärvellä rentouttaa ja raukaisee mieltä mukavasti. Airoja voi lepuuttaa mielinmäärin, kuunnella laineen liplatusta veneen laitaan ja auringonvalon leikkiä veden väreessä. Voi pulahtaa uimaan vaikka ilkosillaan ja antaa auringonsäteiden kuivattaa kroppa. Katsoa katiska, jonka tyhjyys ei lainkaan ärsytä, sillä säästyypähän perkuulta. Ilman kiireitä ja suorituspaineita istua luodon laidalla onkimassa, särkiä härnäten.
Kuivanmaan mökeilijä samoilee yksin tai mieluummin puolison kera jylhissä kuusikoissa, humisevissa koivikoissa, kallioisilla näköalapaikoilla ja marjaisilla metsäniityillä. Loikoilee luonnonkukkien kehdossa, pilvenhattaroita katsellen, mielen herkistyessä romanttisiin haaveisiin, jopa toimiin.
Loikoilu mökkilaiturilla päivän paisteessa ja aika-ajoin vedessä vilvoitellen, jopa ilman rihman kiertämää. Kukaan ei sano että se on sopimatonta. Naapurit antavat olla omissa oloissa, sanattomalla sopimuksella, jota itsekin mieluusti noudattaa. Kesäasunnoilla ei tirkistellä.
Grilliruokien mehukkaan tuoksuiset tuulahdukset saavat läsnäolijoiden mahat mouruamaan ja veden kielelle, kuten on tarkoituskin ja ulkoruoka maistuu myös nirsoimmillekin lapsille.
Mökillä ei ole koskaan liian kuuma, vaikka mittari hätyyttelisi yli kolmenkympin lukemia, koska helteellä ei ole mitään ihan pakko tehdä. Löhöillä vain varjoissa ja antaa matkaradion huolehtia viihteestä tai uppoutua kerrontakirjallisuuden maailmaan.
Sokerina pohjalla mökkisaunominen, jota ei voita mikään. Eikä varsinkaan löylyttelyn jälkeisiä, virkistävän viileitä, oluita. Kun kuistilta katsoo auringonsiltaan, aistii luonnonrauhan aidoimmillaan, jonka kuikan etäinen huuto mainiosti todistaa.
Miinukset
Kevään ensimmäinen käynti mökillä on mitä mieleenpainuvin. Varsinkin jos mökki ei ole talvikäytössä. Tie mökille on routinut pahoin ja auton pohja sekä pakoputki saavat tuta kiviin ja juurenmutkiin. On hyvä tuuri jos selviää auton kolhuilla, sillä usein notkelmista löytyy lunta lapioitavaksi asti tai ainakin vesikuraa yli saappaanvarren.
Kun lopulta, hikisen urakoinnin jälkeen, pääsee mökkirantaan, saa useinmiten todeta laiturin karanneen omatoimiselle risteilylle, jos se ei ole rannalle vedettävää mallia. Lievemmässä tapauksessakin jäiden lähtö on jättänyt laiturin ikävästi rempalleen, ja keikkuvalle laiturille ei ole mitään asiaa ennen suurta remonttia.
Jos talvimyrskyt ovat puita maasta raastaneet, nekin ovat useinmiten mökin päälle romahtaneet tai vähintäänkin ikkunoita särkeneet. Vaurioita tutkiessaan voi harmikseen löytää myös murtojälkiä eli mökkissä on asunut kulkijoita omatoimisesti ja sisällä saattaakin odottaa ikävä yllätys.
Kun avaa oven, huomaa ainakin, että hiiret ovat repineet sanomalehden silppua lattiat luokonaan. Seassa tietenkin ulostepapanoita, jopa kuolleita hiiriä. Sisällä lemahtaa ummehtuneelle, kolkon kylmälle ja asumattomuudelle. Jos mökissä on käynyt myös kahdella jalalla kulkevia, kutsumattomia vieraita, esineitä on rikottu ja osa viety.
Ennen kylmän takan sytysoperaation aloittamista on syytä viedä palohälytin ulos, ellei nimen omaan halua testata sen toimivuutta. Sytyttäjän on myös paras komentaa muu väki pihalle ja laittaa kasvoilleen kaasunaamari, jos sellainen on saatavilla. Jos ei, niin ensireissulla olisi syytä olla mukana ensiaputaitoinen henkilö. Myös sammutusvälineet on sytyttäjän syytä varata käden ulottuville.
Kun savumyrkytyksestä on vähänkään toipunut, on käymälän tyhjennys tehtävä ennen kuin joku ehtii sitä käyttämään. Pyykkipoika on olennainen apuvälinen tässä vaativassa operaatiossa.
Kevään ensikäynnin harmeista toivuttuaan uskoo moni vastoinkäymisten olevan siinä, mutta totuus on kuin toinen luonto. Varsinkin viikonloppumökkeily on ainaista ruuhkassa ajamista ja juhlapyhien aattoina matkaan kuluu aikaa tuplasti enemmän. Myös hyttysten alituinen häätäminen niin iholta kuin sisältäkin suivauttaa, koska mokomien inisiöiden ekoloogista tarvetta luonnon kiertokulussa ei voi millään ymmärtää.
Mukana mökillä raijattavien tavaroiden unohtaminen joko mökille tai kotiin on jokaisen mökkeilijän todellista arkipäivää. Kaiken kukkuraksi unohdukset huomaa poikkeuksetta vasta matkan puolivälissä, joten harmittaminen tuntuu pahemmalta kuin itse unohtuneen tavaran käyttötarve.
Vaikka mökeillä ei naapureita tiirailtaisikaan niin mölyämistä se sääntö ei koske. Ei ainakaan sydänöistä, humalaisten miesten kuoroharjoitusta eikä varsinkaan perheriitaa, jossa naisväki pitää jöötinkiä kirkumalla flasetissa, yleensä puolesta yöstä aamu neljään.
Myös ensirusketus tuottaa suunnatonta tuskaa jos on nukahtanut keskipäivän aikaan laiturille. Yllättäin noussut ukonilma taas tekee souturetkestä hetkessä unohtumattoman selviytymiskokeen. Tai juuri kypsyneet kyljykset kasteleva sadekuuro jättää mahat mouruamaan.
Tämän kesän ja kevään erityisharmi, eikä edes vähäisin, on tietysti kadonneen digisingnaalin metsästys. Pitkin pihapiiriä ja kattoja haahuilevat isännät poikineen, antenniharavoita käsissään epätoivoisesti pyöritellen ja salaisia rukouksia suustaan päästellen, kuluttavat iltojaan. Jos singnaalia ei yrityksistä huolimatta löydy, isäntä vannoo vievänsä digipäättäjät saunan taakse jne jne. Miten kertoa lapsille syksyllä miksi mökillä TV:tä tulee pelkästään lumisadetta, kun kotona kanavia on joka lähtöön.
Ihana arkisuus
Vaikka miinuksia on listassa enemmän kuin plussia, eivät vastoinkäymiset pääse voitolle, koska ne harvoin osuvat kaikki samalla mökkikaudelle mutta mahdotontakaan sellainen epäonni ei ole. Plussia on myös siksi ennemmän, että koemme eri tavoin ja jokaisen mökkeilijän henkilökohtaiset odotuksen saattavat poiketa yleisestä käsityksestä jyrkästi.
Joillekin kesäsateessa läpimäräksi kastuminen on virkistävä kokemus, mutta yleisemmin sadekuuro kesken grillauksen saa naamat mutruun. Tai innokkaan kalamiehen päivittäinen harmistuminen tyhjillä pyydyksillä käydessään on toiselle rentouttavaa soutelua, jossa saaliin määrä ei ole lainkaan ratkaisevaa vaan pelkkä jännitys. Esimerkkejä voisi luetella loputtomiin, mutta se ei ole tässä tarpeen. Kannattaa kuitenkin muistaa se, että vastoinkäymiset saattavat pilata muutaman viikonlopun, mutta kunhan vuosiloma alkaa, harmit unohtuvat nopeasti.
Valitettaviin puoliin mökkeilyn ihanuudessa kuuluu tietenkin sen kalleus, etenkin kesämökin hankintahinta, koska mökkejä on vähemmän tarjolla kuin ostajia riittäisi. Osa tästä selittyy sillä, että ostajien vaatimukset laadusta ovat korkealla, mutta hyvä keino on päästä mökkiin kiinni, ostaa hieman vaatimattomampi ja rakentaa siitä ajan kanssa itselleen mieluisempi. Sillä tavoin hankittua vapaa-ajan asuntoa arvostaa itse ennemmän kuin muut.
Parilla sanalla sanottuna mökkeily on kiva tapa viettää vapaa-aikaa, mutta vastuksiin kannattaa varautua. Ainakin henkisesti.
