Lehtitilaukset
Laivakonetekniikasta, joka on otettu nyt käyttöön, mutta tunnettiin jo 1930-luvulla.
Tekniikka on hidasta
Kuvittelemme, että kaikki tekninen kehitys on hirvittävän nopeaa ja tehokasta. Todellisuudessa monet uudet tekniset asiat ovat hautuneet ja odotelleet kymmeniä vuosia. Etupyörävetoisia autoja suunniteltiin valmistukseen 1910-luvulla. Vaimoni Twingon moottorissa on juuri samat osat, kuin ottomoottoreissa 100 vuotta sitten. Laivatekniikassa ylpeillään nyt keksinnöllä, joka hallittiin jo kaksi sukupolvea sitten.
Uusimmat loistoristeilijät ja jäänmurtajat on rakennettu propulsiotekniikan mukaan. Se tarkoittaa, että heitetään pitkät potkuriakselit ja kaksi tai kolme potkuria ahterista pois. Samalla monimutkaiset, sivuille puhallusjärjestelmien koneistot jätetään telakan portille. Suunnitteluinsinöörin pitää opetella olemaan ilman mahtavaa peräsintä.
Nykyjärjestelmässä dieselmoottorit sijaitsevat laivan vähäarvoisissa kohdissa. Laivan pohjan läpi työntyvät sähköiset potkurijärjestelmät. Ne ovat kuin perämoottorit. Ne kääntyvät ympäri. Sisällä toimivat vaihtovirtasähkömoottorit, joka eivät tarvitse vaihteistoja. Laivaa voidaan ohjata optimaalisesti aina parhaaseen työntösuuntaan, myös laituriin tullessa ja lähtiessä. Useampi diesel mahdollistaa, että käytetään vain se määrä polttoainetta ja energiaa, jota tarvitaan. Käynnistetään niitä lisää merellä, kun vauhtiin vaaditaan kaikki teho.
Tämä tekniikka tunnettiin heti dieselien kehityttyä tasavirtageneraattorien kanssa kimpassa. Laivoissa kuitenkin silloin säilyttivät vielä valta-asemansa tehottomat mäntähöyrykoneet. Turbiiniaikanakin rakennettiin vain peräsinkoneistoilla ja pitkillä akseleilla toimivia aluksia. Suomalainen suunnittelu oli huipussaan jäämurtajissa ja niihin alettiin laittaa dieselsähköjärjestelmiä ensimmäisenä.
Tavallaan on suomalainen patentointi tämä propulsiokin. Hieman hidasliikkeisenä se patentoitiin vain Kanadaan ja Suomeen jäämurtajatekniikaksi. Myöhemmin huomattiin, että risteilijöissähän se vasta hyvä onkin. Nyt konttilaivat ja tankkerit huutavat tätä isoa perämoottoria alleen.
Keksinnön kaupallinen nimi lienee Azipodi, jonka sille antoivat Pitäjänmäessä strömbergiläiset 80-luvulla, kun ensimmäinen laitettiin varovasti laivoihin. Nesteen Uikku oli alus, jossa jo jylläsi sitten voimaa. Tankkerina se hakkasi vanhimmat jäänmurtajamme kaikilla mittareilla. Silloin lähti tekniikka maailmalle valloittamaan
Nykyaikainen sovellus sisältää useita dieseleitä, joita käynnistetään ja sammutetaan kulkunopeuden mukaan. Satamien manoföraukset ja ajot laituriin saadaan tehtyä pienellä saasteella ja polttoaineen kulutuksella.
Nyt valmistetaan vaihtovirtaisia Azipodia, joilla on pitkät huoltovälit ja tehokas kuormituksen säätö. Laivassa voidaan hyödyntää tilat paremmin rahdille, vesitankeille ja muulle toiminalle. Azipodin lisähyvänä tulee vielä risteilyalukseen lähes tärinätön ratkaisu.
Aulis Saarijärvi
