Vapaaehtoistyössä Etelä-Afrikan slummissa

  Vapaaehtoistyö Etelä-Afikassa toteutti kirjoittajan haaveen ja antoi tilaisuuden käyttää monia taitoja.

Kerron lyhyesti vapaaehtoistyökeikastani Etelä-Afrikan slummissa.
Enpä tiennyt mihin soppaan itseni änkesin, kun lähdin toteuttamaan eläkkeellä nuoruuden haaveita. En kadu. Ei sinnepäinkään. Sain reissulta kasvukohtia enemmän kuin uskoinkaan. Kun ihmiset ovat olleet valkoisten kaltoin kohtelemia kuusikymmentä vuotta, on minun vastapalvelukseni vähintä mitä voin tehdä.

Olin koulussa tekemässä yhteistyötä opettajien kanssa. Koululla oli kymmenen opettajaa, joista yksi oli kiinnostunut minun taidoistani. Se yhteistyö on jatkunut nyt viisi vuotta. Olen kouluttautunut useaan ammattiin ja sain onnellisena käyttää kaikkia taitojani.

Vammaisten lasten koulussa ohjasin fysioterapianopettajana lasten jumppatunteja opettajan mukana. Taidekasvatuksen opettajana tein koululaisten kanssa kaikista mahdollisista materiaaleista koteihin somisteita ja opetin naistenturvakodissa naisia maalaamaan ja piirtämään. Sokeiden kodissa ohjasin maalipalloa.

Asuntonani oli kolmen neliön peltikoppi, vesipiste ulkona ja omatekemä riuku huussina. Puoli vuotta oli elämyksestä toiseen porhaltamista. Sain ison joukon ystäviä ja tahtoisin sinne uudelleen.

Paikallisen tavan mukaan muukalainen sai uuden tswanankielisen nimen -Tsegofatso.