Suurin tekijä kasvihuoneilmiön kehittymisessä on harmiton hiilidioksidi.
Kansainvälinen Arctic Coring Expedition -retkikunta on kairannut Jäämeren pohjaa Siperiasta Grönlantiin. Tämä tiedemiesryhmä väittää, että näytteinä saadut kasvien ja eläinten fossiilit osoittavat meriveden lämpötila olleen siellä joskus jopa kaksikymmentä astetta. Jopas nyt jotakin: meilläkin on ollut lämpimiä vesiä. Yleensä tosin heinäkuussa.
Torontolaisen Globe and Mail -lehden tutkimukset osoittavat, että Maa on nyt lämpimämpi kuin 600 vuoteen. Myös outo sää noudattaa tietokonemalleja, joilla on jäljitelty maapallon lämpenemisen seurauksia... Outo on ollut vuosi täälläkin. Joku poimi kantarelleja tammikuussa.
Aurinko tuskin on paistanut niin paljon joulukuusta tammikuuhun, että lumi ei pysy maassa. Perusedellytys kaikelle elämälle aurinko tietenkin on ja saa aikaan tietynlaisen ilmaston. Mutta jos muutoksia ei löydy auringon säteilyn suunnasta, täytyy pitää saappaat maassa.
The New Encyclopedia Britannica: Ihmiskunta turmelee ympärillään olevaa ilmakehää nopeammin kuin ymmärtää sitä. Nyt kaiketi ymmärretään, mutta onko liian myöhäistä? Vai ymmärretäänkö sittenkin, ja on kiire?
Ilmakehä muodostaa suojan, se säätelee lämpötilaa, ottaa vastaan ja luovuttaa lämpöä. Jotkin kaasut ottavat vastaan enemmän lämpöä kuin toiset. Ilmakehä muodostuu pääasiassa typestä ja hapesta, yhteismäärä on jokseenkin tarkasti yhteensä 99%. Siis melkein sata.
Mutta mistä muodostuu loppuprosentti? Mm. hiilidioksidista, typpioksiduulista, metaanista ja otsonista. Prosentuaalisesti merkityksetön määrä, on merkittävin, jos puhutaan kasvihuoneilmiöstä.
Hiilidioksidi on välttämätöntä elämälle, mutta siitä puhutaan eniten ilmaston lämpenemisen yhteydessä. Se ei ole kuitenkaan saaste. Fotosynteesi prosessoi kasveissa ravinnon, ja vaatii hiilidioksidia. Toisaalta sekä eläimet ja ihmiset tuottavat sitä uloshengityksessä. Se tekee elämisen mahdolliseksi maapallolla. Miksi se sitten on haitallista?
Sen määrä on ratkaiseva. Jos sitä kertyy liikaa, se ottaa ja pitää enemmän lämpöä ilmakehässä. Sitä voitaisiin verrata ylimääräiseen peitteeseen vuoteessa. Sillä on lämpöä pidättelevä vaikutus. Hiilidioksidi onkin tärkein kasvihuonekaasuista. Mutta kuinka paljon sitä onkaan ilmakehässä? Sen pitoisuus on jokseenkin 0,037 prosenttia. Entä kuinka kauan se säilyy ilmakehässä? Tuhannen vuotta. Merkillistä.
Asummepa siis missä tahansa kasvihuoneilmiö vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta mistä tietää milloin pukeutua kevyesti, lämpimästi, tai ottaa sateenvarjo mukaan? Jos huonosti käy emme tarvitse enää kuin sateenvarjoa.












