Lehtitilaukset
Suomalaiset rekisterikilvet tehtään yhä Sörnäisten vankilassa, vaikka saksalaisfirma voittikin tarjouskilpailun kaksi vuotta sitten.
Sörnäisissä sijaitseva Helsingin vankila hävisi kaksi vuotta sitten Ajoneuvohallintokeskuksen järjestämän tarjouskilpailun suomalaisten rekisterikilpien valmistuksesta ja jakelusta. Saksalaisen Erich Utsch AG:n tehtyä paremman tarjouksen pelättiin suomalaisen vuonna 1927 alkaneen työn päättyvän. Rekisterikilpien valmistus tulee kuitenkin jatkumaan vankilassa ainakin kolmen vuoden kuluttua pidettävään seuraavaan tarjouskilpailuun saakka.
”Suomalaiset rekisterikilvet valmistetaan edelleen meillä. Vuoden 2006 alusta asti olemme toimineet Utschin alihankkijoina valmistaen rekisterikilvet meille Saksasta toimitettavista aihioista. Myös kilpien jakelu asiakkaillemme eli katsastusasemille ja ajoneuvojen maahantuojille jatkuu entiseen tapaan”, kertoo ylityöjohtaja Raimo Peltonen.
Yhteistyö saksalaisen yrityksen kanssa ei ole vankilalle täysin uusi asia. Rekisterikilpien raaka-aineet on aikaisemminkin hankittu Utschin kautta ja myös valmistuksessa tarvittavat koneet ovat sen valmistamat ja toimittamat.
”Alihankintasopimuksen syntymiseen auttoi varmasti se, että toimintamme oli heille jo aikaisemmin tuttua. Olemmekin sopimuksen tehdessämme lupautuneet hoitamaan asiat yhtä luotettavasti, kuin olemme ne hoitaneet jo lähes 80 vuoden ajan. Pyrimme jatkossakin valmistamaan laadukkaita rekisterikilpiä ja suorittamaan niiden jakelun luotettavasti ja joustavasti. Mikään suuri katastrofi ei alihankkijaksi siirtyminen meille ole. Kokonaisuutta katsottaessa muutos on pelkästään positiivinen, sillä mm. pääomaa ei ole sidottu enää niin paljon raaka-aineisiin”, Peltonen kertoo.
Päätuotteena vankien työ
Helsingin Vankilan Ajoneuvohallintokeskukselle tekemän tarjouksen lähtökohdat olivat poikkeukselliset.
”Tekemämme tarjouksen pohjana jouduimme käyttämään vankien yhteiskunnalle tuottamia kustannuksia. Jos olisimme laskeneet tarjouksemme suorien tuotantokustannusten perusteella, olisimme voittaneet selvästi kaikki kilpailijat”, Peltonen sanoo.
Kovin monimutkaisia laskutoimituksia ei asian varmistamiseksi tarvita, sillä kilpipajalla työskentelevät 25 vankia ansaitsevat työstään korkeimmillaan 87 senttiä tunnilta.
”Meidän täytyy kuitenkin muistaa, että emme ole voittoa tavoitteleva yritys. Päätuotteemme on aina ollut vankien tekemä työ ja rekisterikilpiä syntyy sen oheistuotteena. Meidän tehtävämme on opettaa vangit tekemään työtä säännöllisessä rytmissä, joten vangit työskentelevät maanantaista perjantaihin kello 7-16 ja perjantaisin 7-14.15. Meillä on useita vankeja, jotka eivät ole koskaan tottuneet ”normaaliin” päivärytmiin.”, valottaa Peltonen.
Kilvet valmistuvat yksi kerrallaan
Kilpipajalla rekisterikilpi valmistetaan pitkälti käsityönä yksi kerrallaan. Vanki latoo saamansa tilauslomakkeen perusteella valmistettavan kilven rekisteritunnuksen kirjain ja numero kerrallaan, jonka jälkeen tunnus stanssataan hydraulisella puristimella valmiiseen kilpiaihioon. Seuraavaksi kilpi siirtyy lämpöleimaus-koneelle, jossa väriä sisältävä muovikalvo tarttuu 200-asteisessa mankelissa kilven numeroiden ja kirjaimien pintaan. Perinteisestä kilpien maalaamisesta luovuttiin jo vuonna 1991.
”Emme ole halunneet automatisoida linjaamme, koska tarkoituksenamme on työllistää mahdollisimman monta vankia. Aihiolinjan poistumisen myötä menetimme ainoastaan kahden vangin työpaikan”, kertoo Peltonen.
Helsingin Vankilan kilpipajalla valmistuu vuosittain noin 600.000 rekisterikilpeä.
Tiesitkö että. . .
• Tiettävästi heinäkuussa 1907 Helsinki määräsi ensimmäisenä Suomessa varustamaan ajoneuvot tunnusmerkeillä.
• Itsenäisyyden alussa 1917-1922 käytettiin erilaisia kilpiä kaupungeittain.
• 1922-1929 normaalikilpi oli valkopohjainen, jossa oli läänitunnus ja enintään nelinumeroinen luku.
• 1930-40-luvuilla käytettiin vuosittaisia kilpiä: parittomina vuosina mustat merkit valkoisella ja parillisina vuosina valkoiset merkit mustalla pohjalla. Tunnuksessa oli läänitunnus, välimerkki ja enintään nelinumeroinen luku. Kilvessä vasemmalla oli sinetti ja vuosiluvun kaksi viimeistä numeroa.
• 1950 vuosittaiset kilvet poistuivat. Normaalikilven tunnuksessa oli kaksi kirjainta, välimerkki ja enintään kolminumeroinen luku valkoisin merkein mustalla pohjalla. Ensimmäinen kirjain oli läänitunnus.
• 1960 kilpeen tehtiin valkoinen reunus. Kirjaimia oli kolme ja numeroita yksi tai kaksi.
• 1972 nykyinen kilpityyppi otettiin käyttöön.
• 1996 auton kilven kokoa pienennettiin. Vanhat mitat ovat 123 mm x 342 mm ja 123 mm x 397 mm.
• 2000 siirtokilpi muuttui siirtomerkiksi.
• 2001 otettiin käyttöön EU-kilvet autoihin, perävaunuihin sekä moottoripyöriin.
