Rahan mahti

Raha ei tuo onnea. Rahalla on sokaiseva vaikutus ihmiskunnan hyvinvointiin.

Raha on yksi maailman vanhimmista keksinnöistä. Jo ammoisista ajoista lähtien se on ollut ihmiskunnan tavoitellumpia asioita ja siten levinnyt jokaiseen maailman kolkkaan maksuvälineeksi, joten sitä keneltäkään pitäisi puuttuman. Valitettavasti rahat eivät jakaudu likimainkaan tasaisesti, koska rikkaus ja köyhyys eivät kulje käsi kädessä.

Kaikkihan muistavat sananlaskun: Rahalla saa ja hevosella pääsee Voi vain veikkailla mistä sanonta on saanut alkunsa, mutta mieleen tulee ainakin menneen ajan maalaismarkkinat ja sieltä maanmainiot mustalaisten hevoskaupat, joissa iäkäästäkin kaakista fixattiin korskea orhi. Enää ei maalaismarkkinoita ole mutta sanalaskun alkuosan merkitys korostunut lähes epäinhimillisiin mittasuhteisiin.

Monet haaveilevat rikastumisesta, etenkin alemmissa tuloluokissa ja uhraavat suhteettomia summia erilaisiin rahapeleihin, vaikka eivät tiedä mitä rahoillaan tekisivät, jos onni sattuisi potkaisemaan vaikkapa lotossa. Kun voittajilta kysytään mitä aikovat rahoillaan tehdä, saa usein kuulla: Säästäisin pahan päivän varalle tai maksaisin velat pois

Mitä se sellainen onni olisi? Säästäisi ja kituuttaisi edelleen tai ilahduttaisi velkojiaan. Eikö oman elintason nosto olisi tärkeintä? Hankkisi itselleen jotain sellaista mistä on aina haaveillut. Vaan näin ei suomalaiset, etenkään varttuneemmat voi tehdä, sillä heitä sitoo toinen merkittävä sananlasku: Kell onni on se onnen kätkeköön

Haluttu menestyminen halutaan pitää nurinkurisesti piilossa koska se herättää pahaa verta. Kateutta, jonka uhriksi ei monikaan halua. Pelätään että ystävät ja naapurit kääntää selkänsä jos alkaa elää kuin rikkaat. Näin ajattelee vanhempi väki. Rahan käyttö ja rönsyilevä elämä hyväksytään kunhan se tehdään velaksi. Toisten rahoilla

Tämän päivän suomalainen yhteiskunta on yhä enemmän ja enemmän sidottu rahaan eli nyt sanalaskun muotokieli onkin: Rahalla saa ja vain ainoastaan rahalla. Esimerkkejä voi jokainen löytää lähes rajattomasti mutta vanhusten hoidon esteeksi ei rahattomuus monellekaan kelpaa. Niin on vain helppo sanoa vaikka kyse on asenteista. Rahaa ei haluta sitoa tuottamattomiin kohteisiin. Vanhuksista ei siis huolehdita siksi että rahamäärä ja varallisuus ei lisäänny kuten pörssissä.

Sijoittajat ovat tosin unohtaneet ahneuksissaan sen tosiasian ettei järkevinkään sijoitus saa rahaa sikiämään, vaan se jakautuu uusille omistajille. Mitä enemmän järjestelmä tuottaa rikkaita, sitä enemmän myös köyhiä

Raha vaikuttaa kaikkiin ja kaikkeen. Rahan haalimiseksi ollaan valmiita lähes millaisiin toimiin hyvänsä ja jokaisella elämän osa-alueella raha merkitsee yhä enemmän ja enemmän. Jopa toisesta välittäminen punnitaan rahalla vaikka esim. vanhuksista on huolehdittu menneen ajan metodeilla koska sen on inhimillinen velvollisuutemme. Ihmiskunnan ylevin tavoite on elämän säilyttäminen mutta eipä enää uuden ajan yhteiskunnassa. Mikään ei toimi enää ilman rahaa ja sen ylenpalttisessa keräämisessä alkukantaiset arvot unohtuneet.

Johtopäätöksenä voi sanoa että rahan mahti on hyvin omituinen. Rahaa halutaan kiihkeästi ja kun sitä sitten saadaan, käyttää sitä haluavat vain sijoittajat, joiden suurimpana tavoitteena hyvä tuotto. Inhimilliset arvot ovat täysin unohtuneet kun raha puhuu.