Lehtitilaukset
Kilpisjärven seutu Käsivarren Lapissa tarjoaa puitteet niin päiväretkille kuin pidemmillekin vaelluksille. Huikeat maisemat ovat Suomen mittakaavassa ainutlaatuisia.
Kilpisjärven alue Suomen Käsivarressa, Enontekiön kunnassa, on suosittu vaelluskohde suomalaisten ja myös ulkomaalaisten keskuudessa. Suomen korkein kohta, 1328 metriä merenpinnan yläpuolelle kohoava Halti-tunturi, on tietenkin tunnetuin ja eniten massoja keräävä kohde, mutta muutakin nähtävää riittää.
Kilpisjärven seudulla sijaitsee Käsivarren erämaa-alue, joka on kävijämäärältään suosituin ja kooltaan toiseksi suurin maamme erämaa-alueista. Suomen kaikki yli 1000 metriä korkea huiput sijaitsevat Kilpisjärven alueella, Yliperällä.
Kilpisjärvelle perustettiin retkeilymaja jo vuonna 1937. Sittemmin palvelut ovat laajentuneet ja kylästä löytyykin hotellia, kauppaa ja ravintolaa. Kylässä on vakinaisia asukkaita vain noin sata ja monet palvelut ovatkin riippuvaisia norjalaisista asiakkaista. Oman auton lisäksi Kilpisjärvelle pääsee päivittäin bussilla.
Kilpisjärveltä voi lähteä retkeilemään useaan eri suuntaan. Suosituin on noin 50 kilometrin mittainen Kalottireitin osuus Kilpisjärveltä Haltille. Kalottireitti on yhteispohjoismainen, noin 800 kilometriä pitkä reitti joka alkaa Ruotsin Kvikkjokkista ja päättyy Norjan Kautokeinoon.
Kalottireitti on varsinkin sesonkiaikoina kulkijoiden suosiossa, joten rauhaisampaa ympäristöä hakevat suuntaavatkin usein reitin ulkopuolisille tuville ja tuntureille. Innokkaimmat suuntaavat maastoon jo Kilpisjärvelle johtavan Neljän tuulen tien varrelta.
Muuallekin pääsee, Mallan luonnonpuiston läpi Kalottireitti suuntaa ensin länteen ja sitten etelään kohti Ruotsin Pältsania. Rohkeimmat voivat huiputtaa alueen yhden maamerkin, yli 1400 metriä korkean Norjan Paras-tunturin. Saman reitin varrelta löytyy myös Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteinen Kolmen valtakunnan rajapyykki.
Ruotsin ja Norjan rajat saa ylittää vapaasti, mikäli mukana ei ole tullattavaa tavaraa. Koiran kanssa vaeltavan kannattaa tarkistaa lemmikkieläimiä koskevat säännökset erikseen.
Paras vaellusajankohta alkaa heinäkuun alkupuolelta. Kesäkuussa korkeimmilla paikoilla voi vielä hiihtää ja Kilpisjärven jäät lähtevät juhannuksen tienoilla. Ensilumi sataa syys-lokakuussa. Kilpisjärvi on etenkin kevättalvella myös talviretkeilykohde. Suksien lisäksi alueeseen pääsee tutustumaan moottorikelkkareittejä pitkin, joita alueella on satoja kilometrejä.
Ennen vaellukselle lähtöä tulee huolehtia riittävästä varustuksesta. Kartat ja kompassit sekä riittävä vaatetus ovat avaintekijöitä jo turvallisuudenkin kannalta.
Vaikka Kalottireitti onkin merkitty puukepeillä maastoon, täytyy varautua nopeisiin kelimuutoksiin. Alueella on päivämatkojen välein kaikille avoimia autiotupia, mutta viisas vaeltaja ottaa silti mukaan oman teltan. Turvallisuuden suhteen on huomioitavaa, että matkapuhelimet eivät kuulu kuin kaikkein korkeimpien tuntureiden päällä.
Kaikille avoimet autiotuvat ovat suomalainen erikoisuus, muualla päin maailmaa niitä ei juurikaan tapaa. Kilpisjärven suurtunturialueella avoimia tupia on 15, joista osa on Metsähallituksen ja osa muiden tahojen hoidossa. Metsähallituksen tupatarjontaan voi tutustua esimerkiksi luontoon.fi -verkkopalvelussa. Samaisesta lähteestä kannattaa kerrata tupien käyttöön liittyvät tavat ja säännöt.
Kilpisjärven seudun nimistö on pääasiassa saamenkielistä. Tärkeimmät paikannimet on toki suomennettu karttoihin ja niitä käytetään yleisesti, mutta vähempiarvoiset kohteet ovat säilyttäneet saamenkielisen asunsa.
Lappalaisten paimentolaiselämäntapa säilyi pisimpään Kilpisjärven alueella, joten alueelle ei ole muodostunut juurikaan pysyviä rakenteita, koska paimentolaiset siirtyivät porojen mukana paikasta toiseen. Tuvat ja muut rakennelmat onkin rakennettu lähinnä retkeilijöiden tarpeita varten.
Kilpisjärven seutu soveltuu moneen vaelluksen oheisharrastukseen. Suosituinta on tietysti kalastus. Alueella on lukuisia jokia, jotka keräävät vuodesta toiseen kalamiehiä kokeilemaan onneaan kireiden siimojen parissa. Kauniilla säällä valokuvaukseen on todella hyvät mahdollisuudet. Liikkuupa alueella myös tupabongareita ja geokätkijöitä.
Joskus vaellusta ajatellen aika on kortilla. Kilpisjärven seutu soveltuu myös päiväretkeilyyn esimerkiksi Saanan ympäristössä tai muutaman päivän reissulle Termisjärven autiotuvalle ja mahtavalle Termisvaaralle.
Kovimmat elämäntapavaeltajat viettävät maastossa kuukaudenkin päivät.
Internet tarjoaa hyvät mahdollisuudet vaelluksen suunnitteluun. Tietoa ja vaelluspäiväkirjoja kuvineen on tarjolla runsaasti.
Vaellus Käsivarren Lapissa tarjoaa miellyttäviä kokemuksia kerrottavaksi ja muisteltaviksi, samalla voi hetkeksi irtautua arjesta. Alueella voi vaeltaa niin merkittyä reittiä pitkin kuin yksinkin. Vaikka alue onkin laaja, löytyy sieltä runsaasti tupia vaeltajien tarpeisiin.
Puurajan yläpuolella on helppo suunnistaa, koska maaston muodot näkee parhaimmillaan kymmenien kilometrien päähän. Monet vaeltajat palaavat alueelle vuodesta toiseen. Ensikertalaiselle vaarana onkin vaelluskärpäsen purema, seuraavana kesänä on tultava takaisin.
