Retkivarustukseen kannattaa kiinnittää huomiota

Kesä kutsuu retkeilemään ja vaeltamaan. Retkivarustukseen kannattaa kiinnittää huomiota, sillä oikeilla varusteilla retkeilystä tulee kaksin verroin mukavampaa. Oikeat varusteet ovat myös osa turvallista retkeilyä.

Kesä ja syksy ovat retkeilyn ja vaellusten suosituinta aikaa. Olipa kyseessä sitten päiväretki tai pidempi vaellus, kannattaa varusteisiin kiinnittää huomiota.

Päiväretkille riittää kevyempi varustus, joka riippuu retkikohteesta. Toisissa paikoissa on tulentekomahdollisuus, jolloin evääksi voi ottaa vaikkapa makkaraa ja mukaan tietenkin tulentekovälineet. Toisissa paikoissa tulenteko on kielletty kokonaan, ja tällöin eväspuoli pitää rakentaa sen varaan. Kannattaa huomioda myös mahdolliset metsäpalovaroitukset.

Jos alue on ennestään tuntematonta, kannattaa mukaan ottaa kartta ja kompassi. Kompassin käyttöön on toki syytä perehtyä jo ennen retkeä eikä vasta eksymistilanteessa. GPS-laite on hyvä lisä, mutta kompassi kannattaa varmuuden vuoksi pitää mukana.

Päiväretkelle reppuun kannattaa varata edellisten lisäksi sadesuoja, puhelin, puukko ja varavaatetusta. Valokuvauksen harrastajat ottavat mukaan tietenkin kameran ja sen tykötarpeet. Nykyiset kamerajalustat ovat todella keveitä, joten sen kuljettaminen ei ota voimille.

Mukaan kannattaa ottaa myös muistiinpanovälineet merkintöjä varten.

Vaatetus on periaatteessa samantyyppinen niin päiväretkellä kuin pidemmälläkin vaelluksella. Päiväretkessä sääolosuhteiden muutoksia ei tarvitse ottaa huomioon niin paljoa kuin pidemmällä reissulla, mutta niihin kannattaa kuitenkin varustautua asianmukaisesti. Avotunturissa keli voi vaihtua varoittamatta hyvinkin äkkiä.

Nykyiset retkeilyvaatekaupat pursuavat erilaisia vaatteita. Hyllyistä löytyy erilaisia kalvoasuja, jotka päästävät hikoilun läpi samalla pitäen sateen. Kalvoilla on erilaisia nimityksiä riippuen valmistajista. Tunnetuimpia ovat esimerkiksi Gore-Tex ja Drymax.

Ilman kalvoasuakin pärjää vallan mainiosti, sateen varalle voi hankkia sadeviitan tai erillisen kevyen sadeasun.

Retkeilyssä pätee hyväksi havaittu kolmikerrospukeutuminen. Vuodenajasta riippuen täytyy miettiä, käyttääkö pitkää vai lyhyttä alusasua. Alusasuksi kannattaa valita keinokuituinen, sillä kostuessaan puuvilla kuivaa hitaasti. Jos keinokuitu allergisoi, voi sijoittaa merinovillaisiin tuotteisiin.

Välikerroksessa lämpöä tuo esimerkiksi fleecekankaiset paidat ja housut. Jotkut käyttävät villaisiakin vaatteita etenkin kylmällä ilmalla, fleece on kuitenkin kevyempää ja kuivuu nopeammin.

Päällimmäisessä kuorikerroksessa toimivat hyvin edellämainitut kalvoasut tai normaalit ulkoiluun suunnitellut vaatteet. Ostaessa kannattaa miettiä tarvitseeko esimerkiksi paljon taskuja pikkutavaroiden kantamista varten.

Tuulenpitävyys on tärkeä tekijä lämpimänä pysymistä ajatellen.

Vaikka retken tai vaelluksen onnistuminen on paljolti kiinni vaatetuksesta, saa pienelläkin budjetilla hyviä varusteita. Erilaisten halpahallien ja markettien valikoimista saa käyttökelpoiset vaatteet kohtuurahalla. Harmi on myös pienempi edullisen vaatteen kanssa, jos kalvoasuun palaa reikä nuotion kipinästä.

Pidemmälle vaellukselle lähdettäessä kasvaa niin varusteiden määrä kuin niille asetettavat vaatimukset. Ensimmäisenä listalla on kantolaite, jossa kaikki mukaanotettavat tavarat kuljetetaan. Rinkkaan kannattaakin panostaa hieman enemmän rahaa, sillä laadukas rinkka kestää eliniän.

Rinkan täytyy myös olla luotettava, hajonnut kantoviileke 30 kilometrin päässä lähimmältä tieltä ei naurata. Normaalikuntoinen ihminen pystyy rinkan avulla kantamaan kolmannekseen painostaan.

Rinkkoja on pääasiassa kahta mallia. Perinteisessä putkirinkassa rinkan pussit ja kantoviilekkeet on kiinnitetty alumiiniseen kehikkoon. Anatomic- eli rosnarinkka taas on yhtenäinen laite, jossa rinkan tukirakenteet on ommeltu rinkan sisään. Molemmilla malleilla on vakiintunut käyttäjäkuntansa ja kannattajansa. Periaatteessa rinkan tyypillä ei ole kovinkaan suurta merkitystä, sillä molemmat ajavat asiansa vallan mainiosti.

Yksi tärkeimmistä varusteista on makuupussi. Makuupussin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota sen painoon ja kylmänkestävyyteen. Makuupusseissa on yleensä valmistajan ilmoittamat kylmänkestävyysasteet.

Jos vaeltaa aikaisin keväällä tai myöhään syksyllä, kannattaa valita malli joka kestää hieman pakkasta. Vaikka kesällä onkin lämmintä, saattaa etenkin Lapissa yön lämpötila pudota lähelle nollaa. Makuupussin kaveriksi saa niin ilmatäytteisiä kuin solumuovisia makuualustoja.

Vaikka vaellus suuntautuu alueelle, jolla on autiotupia tai muita majoitusrakenteita, kannattaa mukaan ottaa teltta. Autiotuvassa voi olla täyttä, ja keskikesällä niissä on aina hyönteisiä häiritsemässä nukkumista. Myös eksymisen aiheuttamat riskit pienenevät teltan kanssa kuljettaessa.

Telttoja on monenlaisia ja hinnat liikkuvat kympeistä satoihin euroihin. Teltan valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota sen sateenkestävyyteen ja jälleen kerran painoon. Kahden hengen vaellusteltan saa alle kahden kilon painoisena. Teltat voidaan karkeasti jakaa kupolitelttoihin ja tunnelitelttoihin. Tunneliteltta on rakenteensa vuoksi parempi vaihtoehto retkeilyyn.

Teltan vaihtoehtona on olemassa vaelluslaavuja, rankisia ja erätovereita. Avotunturissa teltta on kuitenkin paras vaihtoehto.

Erilaiset tarpeelliset pikkutavarat täyttävät rinkan taskuja. Ensiapua varten on hyvä pakata mukaan kyypakkaus, särkylääkettä ja laastaria sekä sideharsoa. Ensiaputaidotkaan eivät ole pahitteeksi.

Henkilökohtaista hygieniaa varten mukaan tulee ainakin vesitiiviiseen pussiin pakattu vessapaperi, kosteuspyyhkeitä sekä saippua ja hammasharja. Tulitikutkin pakataan vesitiiviisti. Tarpeellista voi olla myös reilu pätkä narua vaatteiden kuivatusta varten. Rautalangan ja ilmastointiteipin avulla saa tehtyä hätäkorjauksia varusteisiin. Lanka ja neula eivät paina paljoa, mutta niistä saattaa olla suuri hyöty vaaterikon sattuessa kohdalle.

Ruuanlaittoa varten kannattaa mukaan ottaa retkikeitin ja tarpeellinen määrä polttoainetta. Perinteisen idioottivarman Trangian rinnalle on vaihtoehtoina kaasulla tai bensalla toimivia keittimiä. Ruokailua varten rinkkaan kannattaa pakata kevyet retkeilyastiat ja tietenkin puukko. Todellisen Lappi-fanin tunnistaa rinkan kupeessa roikkuvasta kuksasta.

Retkiruokaan kannattaa kiinnittää huomiota. Etenkin pidemmälle vaellukselle lähdettäessä ei mukaan kannata pakata paljon vettä sisältäviä tuotteita, sillä ne kasvattavat turhaan rinkan painoa. Pois jäävät siis säilyketölkit ja muut raskaat nesteitä sisältävät pakkaukset.

Erilaisia ruokia on helppo kuivata kotioloissa. Vaelluksen aikana kuivatetut tuotteet sitten turvotetaan vedessä ruuanvalmistuksen yhteydessä. Kuivata voi ainakin jauhelihaa, kasviksia, sieniä ja jopa purkkihernekeiton. Innostuneimmilla on kotona kuivuri, mutta uuni toimii yhtä hyvin. Internetistä hakemalla tai kirjastosta voi löytää erilaisten tuotteiden kuivausohjeita. Pelkästään retkiruokia käsitteleviä kirjojakin on julkaistu.

Kaupoista kannattaa mukaan haalia pussikeittoja, puurohiutaleita, mysliä, näkkileipää ja makaronia. Suurimmista marketeista saa erityisesti retkikäyttöä varten suunniteltuja pussiruokia, joissa ravintoarvoihin on kiinnitetty erityistä huomiota. Liikkuessaanhan ihminen käyttää tavanomaista enemmän energiaa.

Viikon vaellusta varten rinkan painoksi tulee helposti yli 20 kiloa, joten kannattaa valita mahdollisimman kevyitä varusteita. Perustavarat tulevat aina mukaan, mutta pidemmälle reissulle lähdettäessä ruokamäärän kasvu nostaa rinkan painoa. Vaikka rinkka tuntuukin alkumatkasta raskaalta, se kevenee päivä päivältä samalla kun kunto kasvaa.

Lisätietoa varusteista kannattaa hakea retkeilykirjoista ja Internetistä, jonne moni vaelluskonkari on laittanut oman varustelistansa. Yleensä varustelistat muuttuvat vuosien varrella, kun vaelluskokemus karttuu.

Reissun jälkeen kannattaa miettiä, oliko mukana jotain, mitä ei tarvittu. Se saattaa olla ylimääräinen painoa lisäävä asia, jonka voi jättää pois.